AGS goes silakka

Vietettiin pitkästä aikaa AGS porukalla iltaa. Silakkamarkkinoiden ollessa stadissa viimeistä päivää käytiin poistamassa 3 kg silakoita. Vuoro oli Juuson ja Pietun, eli rapujuhlat elokuussa. Noh, nyt eletään lokakuuta ja pitopaikkana Juhan uusi luukku, eli juhlistettiin siinä samalla tupareita. Ei oo niin justiinsa, viinit oli loistavia ja safkakin maistui.

Tuparilahjaksi ostin Juhalle lippulaiva-Alkosta 2001 Dr. Burklin-Wolf:n Rieslingiä. Pietun kommentit: "Perus perjantaipullo... sitäpaitsi Rieslingithän on vähän out." Havaittavissa kenties ripaus huumoria... oli se ihan maukasta valkkaria.

Alkuruokana oli silakka tartaria (ohjeet neljälle):

300 g nahattomia silakkafileitä
suolaa
mustapippuria
1 tölkki smetanaa
2 rkl majoneesia
1 rkl dijon sinappia
1 rkl ruohosipulia
1 rkl tillisilppua
4 munan keltuaista
saaristolaisleipää

Leikkaa fileet pituussuuntaan suikaleiksi, mausta suolalla ja pipurilla ja laita kylmään tunniksi. Sekoita keskenään smetana, majoneesi, sinappi, ruohosipuli ja tilli. Laita pannulle pyöreät muotit ja täytä ne silakkamassalla. Paista voissa 2 minuuttia kummaltakin puolelta keskilämmöllä. Nosta muotit varovasti lautasille ja poista muotit. Kylmät raa’at keltuaiset päälle ja koristellaan pippurilla, tillillä ja smetanasekoituksella. Tarjoillaan saaristoleivän kera.

Tartarin kanssa juotiin ensin Riefle:n Cremant D'Alsace Bonheur Festif ja sitten Itävaltalaista rieslingiä: Dömane Wachau:n 2005. Riesling toimi loistavasti saaristolaislimpun kanssa!

Pääruokana Mannerströmningar, eli paistetut silakat a la Leif Mannertröm på finska .

600-700g perattuja silakoita
1 dl kermaviiliä
1 dl majoneesia
4-5 anjovisfilettä
2 rkl anjovislientä
1 rkl kallen mätitahnaa
2 rkl hienoksi hakattua ruohosipulia
1-2 dl ruisjauhoja
suolaa
mustapippuria
voita paistamiseen
puolukka hilloketta

Sekoita kermaviili ja majoneesi keskenään. Lisää haarukalla rikotut anjovisfileet, liemi, mätitahna ja ruohosipuli. Sekoita ja lisää silakat joukkoon. Laita kylmään pariksi tunniksi. Sekoita ruisjauhot, suola ja pippuri. Ota silakat kylmästä, valuta vähän ja pyörittele ruisjauhosekoituksessa. Paista voissa keskilämmöllä kauniin ruskeiksi. Tajoile tillisen perunasoseen kanssa.

Puolukka hilloke

2,5 dl tuoreita puolukoita
1 dl hienoa sokeria

Perkaa ja huuhtele puolukat huolella. Laita pieneen kasariin ja ripottele sokeri päälle. Painele ja vatkaa pallovispilällä marjoja hieman rikki, kunnes sokeri on sulanut. Lisää ripuas veittä. Kuumenna kattilaa kunnes kiehahtaa. Jäähdytä.

Pääruuan kanssa viineinä oli Pinot Grigiota Gardalta, Cantina di Custoza 2006 ja Uus-seelantilainen Sileni Cellar Selection Pinot Gris 2007.

Jälkiruokana "omenaherkku".

5-6 suurehkoa omenaa
250g tölkki ananasmurskaa
50 g voita
1 pussi (n30g) mantelilastuja
1,5-2 rkl venhäjauhoja
2 rkl maitoa tai kermaa
6 rkl sokeria (maun mukaan)
kanelia

Kuori omenat, poista siemenet ja lohko. Laita lohkot voideltuun vuokaan ja levitä päälle ananasmurska. Sulata rasva kattilassa, lisää jauhot, kerma, sokeri ja mantelilastut. Kiehauta. Kaada taikina omenalohkojen ja ananaksen päälle. Sirottele päälle kanelia. Paista 20-30 min 200 asteessa. Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Jäliruokajuomana Pommeau de Normandie du Père Mathieu.

Nollan keittiö avattu

Nolla avasi keittiönsä. Hyvää safkaa, etenkin club sandwich on jees. Hieman tyyriit annokset (10-12e), mutta lupailivat, että lähiaikoina valikoimaan tulee myös 8 euron lounasvaihtoehto. Vaihtelua Ravintola Helkan lounaisiin...

Teatterin Grilli

Olimme lauantaina juhlistamassa ystäviemme kihlautumista Teatterin Grillissä. En ollut syönyt siellä remontin jälkeen. Paikkana ravintola oli miellyttävä ja ruoka oli hyvää, seura sitäkin parempaa.

Alkuruokia pähkäiltyäni kysyin tarjoilijalta mitä Toast Pelle Janzon on. Kuvaus sisälsi seuraavia ainesosia lihacarpaccio, punasipuli, kapris, mätivaahto ja kananmuna. Valinta oli selvä, näistä ainesosista ei voi saada aikaan kuin herkkua.

Suurin osa seurueestamme valitsi alkuruuaksi alkuruokavalikoiman joka koostui grillatuista jättiravunpyrstöistä, jääkellarinlohesta ja häränrinnasta. Tämäkin kokoelma oli varsin mainon makuinen.
Itse otin pääruuaksi paahdettua siikaa, lime-perunakreemiä ja simpukka-valkoviinikastiketta. Loistava kokonaisuus ja alkuruuan kanssa yhdistettynä jätti olon sopivan kylläisäksi.

Katri valitsi kananpoikaa, sitruuna-veloutè ja samppanjarisottoa. Itse olin tyytyväisempi omaan valintaani, mutta ei kana-annoskaan huono ollut.


Jälkiruuaksi otettiin Springbokit, koska varsinaista jälkiruokaa ei olisi enää jaksanut. Ainoa paikka, jossa tämä juoma on Helsingissä tunnistettu baarihenkilökunnan toimesta on Fanny. Kyseessä on siis etelä-Afrikan "salmari", eli jonkinmoinen kansallissnapsi. Näitä tuli vedettyä Johannesburgissa ja Sun Cityssä aika reippaasti. Springbok on siis etelä-Afrikan kansalliseläin ja nimi selittyy väreillä. Oikeasti snapsissa on puolet creme de mentheä, puolet Amarulaa ja pinnalla tilkka kermaa, mutta Amarulan puutteessa sovellettiin Baileysillä. Toimi hyvin jälkkärinä.

Veneilyä Helsingin edustalla

Ilta oli tänään lämmin ja tyynehkö. Päätimme seitsemän maissa lähteä lyhyelle veneajelulle Helsingin edustalle. Sunnattiin itään ja pyörähdettiin Arabian rannan uusia taloja ihmettelemässä sekä Kulosaaren rannan asuntoja ihailemassa.

Paluumatkalla bongasin, että entisen merimuseon laiturissa oli kiinni tutun näköinen kuutteri - Pitkäpaasi.


Ehdimme rantaan juuri auringon laskeuduttua. Kotona odotti juuri metsästä kerättyjä kanttarelleja, joista olimme päättäneet tehdä kanttarellirisottoa. Resepti oli tattirisotosta huomattavasti yksinkertaistettu. Kanttarellia, sipulia, riisiä ja hyvin maustettu liemi. Höysteeksi hieman parmesaania. Loppusilauksena yrttejä omalta parvekkeelta.

Nolla

Kahvila/ravintola/baari Nolla avasi ovensa elokuun alussa. Oltiin avajaisissa ihmettelmässä ja täytyy myöntää, että mestasta taitaa tulla uusi vakiopaikkani. Hyvät erikoiskahvit ja mukava meininki. Iltaisin soundi on kohdallaan. Nollasta täytynee kirjoittaa joskus kunnon postaus... jätetään tämä ensimmäinen lyhyeksi maistiaiseksi...

Unkarin reissun kuvien katselu

Istuttiin iltaa Viikissä ja muisteltiin Unkarin reissua. Illan kunniaksi Mikko oli askarrellut juustopurje-leipiä niin kuin Beatrix konsanaan... :-)

Oli hauskaa!

"Rude and stupid"

Hangon purjehdus

Tämän kesän "perinteinen" poikien purjehdusreissu suuntasi tällä kertaa pienen säädön jälkeen länteen. Ekan yön vietimme Elisaaressa ja sieltä jatkettiin aamutuimaan Hangon suuntaan, jotta ehtisimme lauantai-illaksi ravintola Q:n terassille. Tuulet olivat suotuisat ja saavuimmekin hankoon jo kuuden maissa illalla. Keli oli kaikinpuolin loistava ja saunassa totesimmekin, että kaikkien punaisilla naamoilla loistivat komeat pandat.

Asemoimme itsemme Q:n terassilla olevalle sohvaryhmälle ja nautittuamme siinä muutaman skumpan ja valkkarin totesimme, että paikat olivat niin loistavat, ettei niitä raaskinut jättää. Päätimme syödä siinä. Edellämainituista juomista johtuen, en enää tarkemmin muista mitä söimme, mutta ruuat olivat loistavia.

Alunperin suunnitelmissa oli jatkaa sunnuntain matkaa johonkin suuntaan, mutta totesimme, että oli parempi jäädä nauttimaan Hangon antimista. Sunnuntaina illalla tasoiteltiin pursiseuran kattoterasilla, jolta näkymät olivat varsin nautinnolliset.

Olotilasta johtuen, emme lähteneet etsimään ravintolavaihtoehtoja vaan raahauduimme alemmalle terassille syömään... ja se olikin loistava sattuma, sillä pursiseuran safkat olivat aivan fantastisia!

Otin alkupalaksi vuohenjuuso-bruschettaa - ylivoimaisesti paras bruschetta, jonka olen koskaan syönyt! Kyytipoikana toimi roseeviini.

Pääruuaksi oli pakko ottaa lampaan karetta. Sekin oli loistava.
Jälkiruuaksi otin suklaa-fondanttia ja jotain vuoden 97 vuosikerta Port-viiniä.
Kaikinpuolin loistava reissu ja edelläkuvatun illallisen jälkeen ruokaa sulateltiin veneen kannella näköalaa fiilistellessä.
"Sailing - the art of getting wet and becoming ill while slowly going nowhere at great expense."

Parador

Jos eksyt joskus Espanjan suuntaan, kannattaa ehdottomasti viettää yksi yö Paradorissa. Paradorit ovat Espanjalaisia luxus-hotelleita jotka on perustettu edistämään maan turismia. Käsitykseni mukaan Espanjan valtio jollain tapaa subventoi Paradorien toimintaa, jonka takia yöpyminen ei edes ole kovin kallista. Aika ainutlaatuinen kokemus yöpyä esimerkiksi jossain vanhassa linnassa samaan hintaan kuin Helsingissä yöpyy perushotellissa.

Me kävimme vappuna 2006 Vic-Sau:n Paradorissa.
Tsekkaa tarkemmat tiedot Paradores sivustolta.

Viikko Espanjassa

Vietin Siht06:n kanssa viikon Espanjassa. Oli aika railakas reissu, mutta kaikin puolin mukava.

Saavuimme Barcelonaan perjantaina ja vietettiin yksi yö siellä hostellissa Gaudin talon vieressä.

Päivällä heräteltiin ruokahalua cavalla mm. Barcelonan hiekkarannalla. Laiturin päässä oli muutama upea rantakiven uudelleen muotoilu.


Illalla käytiin syömässä Menjador:ssa. Paikka oli loistava ja ruuat erinomaisia. Ainoa erikoisuus oli, että siellä on perjantaisin ja lauantaisin kaksi kattausta: klo 21 ja klo 23, joten meidät käytännössä heitettiin ulos viittä vaille yksitoista.

Loppu viikko vietettiin Sant Carles de la Rapita -nimisen kylän rajalla olevassa vuokratussa talossa. Pyörittin jonkin verran alueella ja käytiin mm. Torresin ja Freixenetin viinitiloilla sekä Tarragonan kaupungissa. Talolla itse tehdyt safkat olivat luonnollisesti loistavia, mutta mikään alueen ravintoista ei välttämättä ansaitse erityismainintoja.

Lauantaina palattiin Barcelonaan ja tapettiin aikaa ennen illan lentoa. Syötiin mm. loistavia tapaksia Bilbao-Berria:ssa (Plaça Nova 3, Barri Gòtic, Catedralin kulmilla).

Juhannus Jämsässä

Juhannusta vietettiin tänä vuonna Jämsässä kavereiden mökillä. Puitteet ja seura oli mahtavaa, eikä ruuissakaan ollut moitittavaa. Tällä kertaa järjestelyt oli hoidettu hauskasti niin, että kukin vastasi jostain tietystä juhannusviikonlopun ruuasta.

Samille ja mulle napsahti aattoillan safkat. Päätettiin kokeilla tehdä itse porsaan kyljyksiä, eli ribsejä. Vedettiin hc-linjaa, eli kaikki tehtiin tyhjästä. Isäntä oli käynyt hakemassa joltain maatilalta noin 40 kiloa painavan puolikkaan käsittelemättömän sian, jonka hän nimesi Sepoksi. Seposta riittikin sitten juttua koko viikonlopuksi.


Myös BBQ-kastike tehtiin alusta asti itse. Sami hoiti lihan leikkauksen ja minä pyöräytin kastikkeen.

Tässä perusohje, jonka teimme noin kymmenkertaisena siten, että vesi oli pitkälti korvattu Coca-Colalla.

4 rkl paprikajauhetta
2 rkl chili-jauhetta
2 rkl jauhettua kuminaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1 rkl jauhettua mustapippuria
1 rkl jauhettua valkopippuria
2 tl cayenne-pippuria
2 rkl fariinisokeria
1 rkl perussokeria
2 rkl suolaa
1,2 dl siideriviinietikkaa
1,2 dl vettä
1,2 dl soijakastiketta
0,6 dl Worcestershire-kastiketta

Lisäksi improvisoitiin lisäämällä sekaan vielä tomaattimurskaa, sipulia, valkosipulia ja viskiä.

Vaikka maukkain lopputulos lihan osalta olisi tullut kypsentämällä liha alusta asti grillissä, niin nyt oli pakko hieman fuskata, sillä illallisporukka oli niin suuri. Hommaan meni muutenkin useita tunteja, eikä kypsennys grillaamalla olisi varmaan yksinkertaisesti onnistunut ilman melko massiivista grilliä. Tehtiin siis niin, että esikeitettiin liha peruskasvisten (sipuli, valkosipuli, porkkana, selleri, palsternakka), ja laakerinlehtien kanssa kunnes liha oli kypsää. Sitten valeltiin kunnolla yllämainitulla kastikkeella ja annettiin marinoitua pari tuntia. Illalla pyöräytettiin kaikki sitten grillin kautta pöytään.

Ravintola Ö

Olimme toimiston kevätretkellä Tallinnassa Tallink Spa Hotellissa. Oli ihan kiva paikka; voisin harkita myös vapaa-ajalla Tallinnassa vieraillessani.

Sillä aikaa kun muut kävivät todennäköisesti syömässä perinteiset pippuripihvit litran tuoppeineen, kävimme Kassun kanssa Ravintola Ö:ssä.

Tänä vuonna Ravintola Pegasus oli jossain valittu Tallinnan parhaaksi ravintolaksi. Siellä en ole itse koskaan käynyt, mutta uskaltaisin väittää, että Ö on vähintäänkin toisena listalla. Upea ravintola ja fantastiset ruuat. Päätettiin syödä kevyesti ja otettiin ainoastaan pääruoka. Valittiin kummatkin grillattua tonnikalaa.

Alkuun saimme keittiön tervehdykset, eli lihaliemi consomme ja parman kinkkua, melonia sekä tippa aivan loistavaa balsamiviinietikkaa.

Tonnikala oli täydellisen kypsää (eli melkein raakaa)! Kastike oli makeahkoa, mutta wasabilla siihen oli saatu sopivasti pientä potkua. Lisäksi oli riisirullia, jotka oli jotenkin ilmeisesti jotenkin glaseerattu.

Mökkiburger

Käytiin broidin kanssa mökillä vähän kevättalkoissa ja väsättiin kunnon mökkiburgerit.

Ainekset:
Kevyesti grillattu sämpylä
Cheddar-viipale
Lampaan jauhelihasta grillattu pihvi
Tomaattia
Punasipulia
Suolakurkkua
Salaatinlehti
Bulgarian jugurtti kevätsipulilla, sitruunalla ja sinaapilla maustettuna.

Punkkuna muistaakseni Valpolicella Amarone.

MUMS!

Ravintola Sipuli

Pidettiin duuniin liittyen kevätkokousta ravintola Sipulin kabinetissa.

Illallisen menu:

Kaniinirillette ja omenapähkinäsalaattia

[kuva unohtui ;( ]

Paahdettua nieriää ja kasviksia Beurre Blanc

Rahkapannacotta ja aprikoosisorbettia

Kaikki ruuat ja viinit (ei valitettavasti tullut painettua mieleen mitä oli) olivat hyviä. Kabinettitilat oli sisustettu laivateemalla, joka toimi ihan hyvin "arvokkaalle illallisseuralle" :-)

Vappupiknik

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa pientä piknik-evästä Vappupäiväksi. Ei lähdetty liian monimutkaiseen vielä vaan sovittiin, että kaikki tuo jotain pientä. Saatiin kasaan mm. viinirypäleitä, erilaisia sillejä ja silakoita, oliiveja, muutama maki-sushi, salaattia, hot-wings kanan koipia ja erilaisia juustoaja ja leipiä. Juomina kuohuvaa ja sangriaa.

Mietittiin kuitenkin, että ensi vuonna pitää sen verran panostaa, että hankitaan sellainen pahvista kasattava tarjoilupöytä. Mihinkään liialliseen "hifistelyyn" ei kuitenkaan pyritä.

Hyvää siideriä

jääkylmää f......!

Jostain syystä mä en oo vielä oppinut juomaan kaljaa. Tuntuu kuitenkin, että makuaisti alkaa nyt pikkuhiljaa muttua, sillä nyt ei uppoa enää kuin kuivat siiderit. Edes lonkero jäillä ei tahdo enää maistua.

Tässä kuitenkin siideri, joka toimii: Ecusson Grand Cidre, Brut Cuvee Speciale. Hinta noin 3,5 euroa / 75cl Alkosta.

Purjehduskausi korkattu

Käytiin iltapäivällä heittämässä kolmen tunnin lenkki. Nyt on sitten kausi avattu. Vähän joutui puhaltelemaan vielä sakehöyryjä, mutta mikään ei paranna oloa niin kuin kipakka meri-ilma.

Sään suhteen olisi ehkä varaa vähän lämmetä vielä...

Koska tällä kertaa ei ollut purehtijan eväitä, eli punkkukolaa ja salamipatonkia, niin illalla käytiin vetämässä vielä kunnon "purjehtijan pizzat" Rivoletossa - sieltä saa ehkä stadin parhaat pizzat. Tässä Mamma Mia, eli parmankinkkua, kunnon mozzarellaa ja tuoretta rukolaa.

AGS - Nippon night

Vihdoin ensimmäinen AGS-ilta sitten tämän blogin pystytyksen.

Illan kutsu oli lyhyt ja ytimekäs: "AGS:n on tullut aika valloittaa bukkaken ja häröimpien TV-ohjelmien luvatun maan ruokatarjontaa ihan näin kotimaassa." Järkkäilyvastuussa los chefs, Sami ja Mikko.

Pojat olivat aloittaneet klo 16 jo valmistamaan kalkkunavartaita, jotka naposteltiin kattoterassilla. Marinaadina soijaa, sakea ja sokeria.


Alkuruokana oli sushia. Lohesta ja tonnikalasta oli nigiriä ja lisäksi oli maki-rullia, joissa oli kurkkua, kalaa ja muistaakseni pikkeloitua kurpitsaa (?). Opinpa jotain uuttakin, en nimittäin ennen tiennyt, että pikkeloidun inkiväärin tarkoituksena on neutralisoida makuaistia.

Sushin jälkeen oli tempuraa jättikatkaravuista ja munakoisosta, varsin helppotekoista kun ei tarvitse kuin leivittää ja uppopaistaa. Tempuran kanssa oli jotain salaattia, jonka aineksista en tarkemmin osaa sanoa, mutta chiliä oli ainakin hieman. Sivussa maisteltiin tietysti sakea, joka maistui kyllä aika tiskivedeltä...

Varsinaisena pääruokana oli shabu-shabua, eli japanilainen versio hot potista. Homma toimii hieman fonduen tapaan, eli kypsytetään erilaisia aineksia kiehuvassa kanaliemessä. Väsättiin pöydälle retkikeittimen päälle rautapata täyteen lientä ja dippailtiin sinne mm. naudan entrecotea, sieniä, tofua, kiinankaalia, porkkanaa, purjoa ja pinaattia. Lopuksi dippailtiin tähän runsaasti makuja saaneeseen liemeen vielä nuudeleita.


Shabu-shabun kanssa syötiin kaikenlaisia epämääräisiä juttuja, mitä pojat olivat ostaneet "salaatiksi". Eivät osanneet edes itse sanoa mitä mikäkin oli. Bongasin wikipediasta yhden niistä - umeboshi.



Ruuan jälkeen tutustuttiin niihin jo kutsussa mainittuihin outoihin japanilaisiin tv-sarjoihin. Rikun poimi blogiinsa näistä muutaman esimerkin. Erittäin kummallisia, mutta noista saattaa saada kesäksi kestovitsin - "haaardo gei"!

Teelusikka samppanjapullon korkkina

Olet varmaan joskus nähnyt jonkun käyttävän teelusikkaa samppanjapullon korkkina. Eli avatun pullon suulle asetetaan teelusikka siten, että kädensija roikkuu pullon sisällä. Legendan mukaan tämä auttaa pitämään avatun samppanjan kuplivana.

Tästä oli kuulemma pätkä yhdessä mythbusters jaksossa, jossa tämä uskomus hylättiin, mutta näiden jamppojen testeihin en itse yleisesti luota.

Toinen lähde, jossa mainitaan asian testauksesta on täällä ja sekin toteaa tämän tempun legendaksi.

Itse en ole koskaan kokeillut, ja toisaalta en ole koskaan kuullut perusteltavan miksi tämän teelusikkatempun pitäisi tieteellisesti toimia. Onko tälle jossain jokin tieteellinen selitys?

Samppanja-tasting

Oltiin vapun alla (sunnuntaina) poikien kanssa samppanjaa maistelemassa. Maistelupaikalle oli hankittu 10 kpl erilaista samppanjaa (brut) ja ne oli kääritty paperiin sokkotestiä varten. Paikalla oli 13 arvostelijaa ja tulokset ovat tässä:

• Sijoitus
  Nimi
  Hinta
  Arvosana (keskiarvo asteikolla 1-4)
  
  
• 1. sija
  Palmes d’Or 1997 Brut
  84,20 e
  3,1 p.
  
  
• 2. sija
  Mumm
  35,40 e
  2,8 p.
  
  
• 3. sija
  Taittinger Brut
  39,90 e
  2,8 p.
  
  
• 4. sija
  Blondel Brut Carte d’Or
  23,20 e
  2,6 p. (paras hinta-laatu suhde)
  
  
• 5. sija
  Moët Chandon Brut Imperial
  37,70 e
  2,5 p.
  
  
• 6. sija
  Billecart-Salmon Brut Réserve
  34,70 e
  2,5 p.
  
  
• 7. sija
  Deutz Brut Classic
  39,10 e
  2,4 p.
  
  
• 8. sija
  Bollinger Special Cuvée
  43,90 e
  2,2 p.
  
  
• 9. sija
  Veuve Clicquot Ponsardin Sec (huom, ei Brut)
  41,00 e
  2,0 p.
  
  
• 10. sija
  Joseph Perrier Brut
  26,00 e
  1,6 p.

Voittajana siis:

ja hinta-laatu-suhteeltaan paras:

Arvaa hedelmä

Huomasin yksi päivä, että Kampin citymarketissa on välillä kaikenlaisia hyvinkin erikoisia vihanneksia ja hedelmiä. Päätin ostaa kaksi näitä, vaikka yhteishinnaksi tulikin 6 euroa.

Piste sille, joka arvaa ensimmäisenä mitä ihmeitä nää on...

Brunssipaikkoja

Aikaisemmasa postauksessa kirjoitin Krulla's:ta, joka on Fredalla. Se on tosiaan aivan loistava, joskin hieman tyyris. Samassa mainitsemaani Rivolia en ole edelleenkään testannut, mutta nyt on uusi brunssi testattu - Fanny; 10e brunssi, jossa on aika laaja valikoima hyvää brunssikamaa. Mikäs sen parempaa kuin istua siinä Koffin puiston näkymiä ihmetellessä kesäauringossa ja parannella mahdollista olotilaa sunnuntaibrunssilla... etenkin jos ottaa siihen kyytipojaksi lasin skumppaa.

Onko muita hyviä brunssipaikkoja? Entä semmoisia jotka ovat auki sunnuntaisin?

Unkarin reissu

Olipa aikamoinen reissu! Nyt alkaa vihdoin olla sen verran toipunut, että saa postauksenkin kirjoitettua.

Saavuttiin Budapestiin myöhään keskiviikkoillasta ja päräytettiin kentältä keskustaan tilataksilla. Oli ihan hyvä ratkaisu, sillä sen hinta oli vakio 19e koko seurueelta.

Ensimmäiset kaksi yötä vietimme siis Budapestissa Leslie-apartmenteissa. Samin sanoin "aika kolhoosi", mutta eipä toisaalta ollut kovin kalliskaan.
http://www.leslieapartments-budapest.com/

Tässä kuva meidän huoneesta, joka oli muun matkaseurueen mukaan muka kaikista hienoin. Ihan samanlaisia ne kaikki oli.


Illalla käytiin vetämässä pöperöt lähimmässä paikassa mikä tuli vastaan, eli West End City Centre Shopping Mallin yläkerrassa olevassa raflassa nimeltä Karma Cafe, missä oli varmaan 30-sivuinen menu. Ihan ok ruuat siinä nälässä ja väsymyksessä - kyllä se parempaa oli kuin BigMac...

Toisena päivänä pyörittiin ympäri Budapestia turisteina. Käytiin kahveilla New York Cafessa. Aika upea paikka. Lisää kuvia Boscolo hotellien sivuilla.


Iltapäivällä käytiin vanhassa kauppahallissa. Aikamoinen kompleksi! Kellarissa on kalat ja jotain lihatiskejä, maan tasolla salamit ja vihannekset yms. ja toisessa kerroksessa kankaita ja neuleita jne.

Todettiin, että turha siinä oli mitään lounasravintolaa lähteä etsimään kun on piknik-tarpeita koko kauppahalli täynnä. Alakerran kaupasta haettiin muutama iso pullollinen Don Simonin sangriaa ja janoon saattajiksi erilaisia salameja ja juustoja sekä patonkia. Pummittiin alakerran kahvilasta myöskertismukeja ja -veitsiä. Tästä suunnattiin piknikpaikalle Margaret-saaren reunalle. Napattiin joen vartta pitkin kulkeva spora, joka oli varsin näppärä kulkupeli, etenkin kun ei tajuttu miten lipuista olisi ollut tarkoitus maksaa..


Illalla käytiin jokiajelulla "Danube Legend" -nimisellä botskilla. Hintaan sisältyi 2 drinkkiä. Ei hassumpi tapa nauttia aperitiiveistä, tosin kuohari ei ollut mitään järin hyvää. Näkymät oli sitäkin paremmat - tässä Budan linna iltavalossa.


Sen illan illallinen oli kenties koko reissun paras. Sääli vaan, että pisteet meni taas kerran Italialle, sillä paikkana oli joen rannalla oleva Trattoria Toscana. Pelkäsin aluksi, ettei se voi olla hyvä jos se on joen rannalla, mutta Samin vakuuttelujen jälkeen tajuttiin, ettei se olekaan siinä pahimmalla turistibulevardilla vaan hieman kauempana.

Ravintola oli tietysti tupaten täynnä ja jonossa viereisessä viinibaarissa noin 6 seuruetta. Vaihdoin hovimestarin kanssa muutaman sanan kysellen mm. alueen ravintoloista. Ihmettelin, että onko tosiaan niin, ettei lähistöllä ole mitään saman tasoista. Sepitin, että olin ollut siellä kerran aikaisemmin ja esittelin sitä nyt vierailleni... No kaverihan alkoi lämmetä ja yhtäkkiä lupasi, että saamme pöydän 5 minuutin päästä. Ei huono!

Alkudrinkkien jälkeen tilattiin pari pulloa ripassoa (Capitel della Crosara, Valpolicella classico ripasso, 2003). Aivan loistavaa. Alkuruokina härkäcarpacciota ja antipastilajitelmia.


Pääruokina grillattua tonnikalaa, mereneläviä, jänispastaa ja jotain paistettua kalaa. Pääruokien jälkeen olo oli niin kylläinen, ettei pystynyt enää maistamaan jälkkäriä, joten napattiin ainoastaan perinteiset limoncellot. Loppulasku oli noin 40e/nuppi sisältäen alkudrinkit, 2 pulloa ripassoa sekä alku- ja pääruuat. Tunnelmallinen mesta, suosittelen.


Perjantaina klo 9 hotellin eteen tuotiin netistä etukäteen vuokrattu iso tila-auto, jolla startattiin matka Egeriä kohti. Ajettiin pienempiä teitä pitkin, koska moottoritie olisi ollut turhan tylsä. Täytyyhän sitä hieman seikkailla jos on auto käytössä. Pysähdyttiin matkalla jossain kylätalossa syömässä lounasta. Odotettiin innolla, että nyt saa varmaan kunnon gulassia yms. perinteistä unkarilaista ruokaa. Karu totuus oli, että kaikki ruoka oli uppopaistettua. Siinä tuli vahva flashback Espanjan reissuilta; perusruoka on valitettavan usein mahdollisimman halvalla tuotettua roskaa "menu del dia"-meiningillä.

Iltapäivästä päästiin hotellille. Gabi ja Marianna olivat vastassa ja saatiin heti kouraan oluet ja Unicum-snapsit. :-)

Illalla käytiin kävelemässä Egerin linnan alueella.

Lauantaina hypättiin autoon ja kierreltiin Egerin lähistöllä. Käytiin mm. Silvasvaradissa katsomassa Lipitsan hevosia. Oli aikamoinen meininki :P


Käytiin myös pyörähtämässä Egerzalokin kuumilla lähteillä, mutta siellä oli sen verran remontit kesken uuden hotellikompleksin rakennusurakan seurauksena, ettei viitsitty jäädä uimaan tällä kertaa.

Illalla oli hotellilla viinikellari-illallinen.

Illan menu oli kutakuinkin seuraavanlainen:
- lihatäytteiset letut ja sienikastike
- perinteinen unkarilainen kaalisalaatti
- possunleikettä paputomaattikastikkeessa,
- rahkalla ja marjoilla täytettyjä lettuja / struudeleita

Muut viinit eivät kovinkaan säväyttäneet, mutta jälkkärin kanssa oli hyvää Egervin muskotaly cuvee -valkkaria ja tietenkin Tokajia.


Loppuillasta käytiin vielä "parilla" niin kutsutussa nuorten naisten laaksossa, ihan muutaman kilometrin päässä hotellilta. Päädyttiin ehkä hämärimpään paikkaan ikinä, johonkin viinikellarin tyyppiseen viritelmään maan alla. Lattialla lainehti pari senttiä vettä ja seinät oli yltäpäältä homeessa. Selvinpäin ei oltais ikinä varmaan astuttu sisään, mutta oli se ihan hauska kokemus. Ravintolan emäntä, Beatrix, nimittäin riemastui meidän vierailustamme ja innostui maistattamaan meille kaikkia tilansa viinejä. Mikään niistä ei ollut kovin hyvää, edes siihen aikaa illasta, mutta oli meillä silti hauskaa. Paikan nimi oli Biro Borozo.


Sunnuntaina lähdettiin käymään Thummererin viinitila Nosvaj:ssa. Ennakkotiedoista poiketen Thummererin tytär puhuikin loistavaa englantia. Maisteltiin siinä erilaisia viinejä:
Rébus Egri Cuvée 2003, Takenohati Pinot Noir 2005, Egri Cabernet Sauvignon, Egri Bikaver Reserve sekä hiivasta valmistettua Sepropalinka 2004.

Thummererin perustaja, isoisä jota kutsuttiin nimellä Vili Papa, oli kehitellyt jonkun oman sekoituksensa, joka on kuulemma Thummerin ylpeys. Tämä oli sen verran hintavaa, ettei sitä ollut maistelulistalla, mutta pakkohan sitä oli ostaa kotiin maistettavaksi. Lisäksi ostettiin pullo Thummererin Egri bikaver reserveä.

Kyseltiin kaikkialta, että mistä saa koko Egerin parasta gulassia, ja kaikki ohjasivat meidät nuorten naisten laaksoon ravintolaan nimeltä Kulacs Csarda. Illalla palasimme siis takaisin laaksoon, mutta tällä kertaa syömään. Uskomatonta mutta totta, vieläkään emme saaneet gulassia, sillä se oli kuulemma loppunut. Muuten ruuat olivat loistavia, ehkä jopa yhtä hyviä kuin Trattoria Toscanassa.

Syötiin alkuruuiksi:
- Szalaigalaakson savustettu taimen
- kurkkuhapankermasalaatti
- sipuliset munakuorrutteiset kukon kivekset
- kalakeitto
- paprikalajitelma

Ja pääruuiksi:
- linssikeitto savustetun kinkun kera
- sian sorkka Peknen tapaan
- paistettu hanhen koipi
- taimenta Molnarnen tapaan
- punaviinillä maustettu villisikahöystö taikinanokareilla

Kurkkuhapankermasalaatista tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan uusi lempiruokani - aivan fantastista! Pakko saada jostain sen resepti.

Maanantaina lähdettiin ajamaan kohti Budapestia, eteläkautta eli pustalla piipahtaen, mutta siellä ei kyllä ollut juurikaan nähtävää; maisemat olivat lähinnä tasaista peltoa silmänkantamattomiin ja unisia pikkukyliä, joissa oli haikaran pesiä jokaisen katulampun päällä!

Budapestiin saavuttuamme käytiin hyvällä lounaalla Aranyszarvas Vendeglo -nimisessä ravintolassa, aivan Budan linnan vieressä. Sieltä saatiin vihdoin gulassia ja vielä erinomaista sellaista.

Loppuiltapäivästä käytiin käppäilemässä Budan linnan alueella ja levähdettiin hetkeksi linnan juurella olevalle näköalaterassille nauttimaan juustolautanen ja Chateau Megyer Tokaji, 5 puttonyos, vuodelta 2000. Loistava!

Illalla ajettiin lentokentälle ja palattiin Suomeen, jossa lämpöä oli vaivaiset 2 astetta. Koko reissun aikana oli ollut semmoset 17 astetta ja aurinkoista.

Puoliksi päätettiin jo, että seuraava kimppareissu on Portugaliin... Portviiniä, nam!